TOHMAJÄRVI TUTTAVAKSI 

Ote Tohmajärven kuntalukemisto-kirjasta.  Julkaistu v. 1985. 

 

Rukouspiiristä muodostui helluntaiseurakunta

Historiaa

Tämän päivän kirkkokuntien ja uskonnollisten liikkeiden joukossa helluntaiherätys on herätysliike, joka korostaa Pyhän Hengen merkitystä hengellisessä elämässä. Pyhän Hengen työtä on ihmisen mielenkiinto hengellisiin asioihin ja myös johdattaa tuntemaan Jeesuksen Kristuksen ja Isän Jumalan. Pyhä Henki auttaa yksilöuskovaista ja seurakuntaa kasvamaan lähemmäksi Jeesusta ja sitä kautta Hänen tahtonsa toteuttamiseen tässä elämässä.

Nimet helluntaiherätys ja helluntaiseurakunta perustuvat Jerusalemissa koetun ensimmäisen helluntain tapahtumiin, Pyhän Hengen vuodattamiseen. Helluntaiseurakunta haluaa myös nimellään korostaa sitä, että Pyhä Henki on synnyttänyt seurakunnan tänne maan päälle.

Helluntaitapahtumien uusi aalto alkoi vuosisadan vaihteessa eri puolilla maailmaa varsinkin pyhitysliikkeiden toiminnan seurauksena. Jumala täytti syvempää hengellistä elämää kaivanneet ihmiset Pyhällä Hengellään. Helluntaiherätyksellä ei siis ole mitään varsinaista oppi-isää tai perustajaa. 

Nykyään helluntaiherätystä pidetään kristinuskon kolmantena valtalinjana katolisuuden ja perinteisen protestanttisen suuntauksen rinnalla. Helluntalaisia arvioidaan olevan maailmassa nyt jo 60-100 miljoonaa, Suomessa hieman yli 40 000. Suomeen Helluntaisanoman toi Amerikan matkallaan Pyhän Hengen täyteyden kokenut norjalainen metodistipastori Thomas B Barrat vuonna 1911. Eri uskontokunnollista yhteisöistä kotoisin olevat ihmiset kokoontuivat yhteen kuulemaan Barrattin julistusta ja myös he saivat täyttyä Pyhällä Hengellä.

Ilmiötä kuitenkin monella taholla vierastettiin Pyhän Hengen täyteyden kokeneita jopa painostettiin omissa seurakunnissaan. Tästä johtuen uuden kokemuksen yhdistämä uskovat hakeutuivat yhteen ja alkoi itsenäisen suomalaisen helluntaiherätyksen aika. 

Koko Suomea ajatellen voidaan 1920-lukua pitää helluntaiherätyksen kannalta merkittävänä. Tohmajärveläisiäkin oli mukana Lehmossa, kun 2. päivänä syyskuuta 1928 perustettiin Pohjois-Karjalan ensimmäinen helluntaiseurakunta. Vuonna 1932 perustettiin vanhaan Värtsilään helluntaiseurakunta, johon tohmajärveläisetkin sittemmin kuuluivat. Sodan jälkeen Värtsilän seurakunta hajosi rajansiirron johdosta ja alueen helluntalaiset liittyivät Joensuun Siion-seurakuntaan.

Tohmajärvelle muodostui paikallista toimintaa hoitamaan rukouspiirejä Onkamoon, Tohmajärven aseman alueelle ja kirkonkylään sekä Uusi-Värtsilään ja Sikosuolle. Sotien jälkeiset vuodet aina 1950-luvun alkuvuosille asti olivat näillä alueilla voimakkaan herätyksen aikaa. Työtä tehtiin vierailevien julistajien ja paikallisten uskovien voimin. Tohmajärvi sai pitempiaikaiset evankelistat 1970-luvun alkuvuosina, jolloin täällä toimivat Sirkka Järvinen ja Maija Kauppinen, He siirtyivät kuitenkin melko pian lähetyskentille. Vuonna 1976 kutsuttiin rukouspiirien yhteiseksi työntekijäksi Matti Hirviniemi. Hänen aikanaan yhdistettiin kaikki neljä rukouspiiriä yhdeksi Tohmajärven rukouspiiriksi, joka kuului edelleen Joensuun Helluntaiseurakuntaan. Matti Hirviniemen siirryttyä Juvalle kevättalvella 1980 tuli hänen seuraajakseen Olavi Kilpeläinen Joensuusta.  
 

Oman rukoushuoneen saaminen tuli nyt ajankohtaiseksi. Perustettiin rukoushuonerahasto ja varojan hankkimiseksi järjestettiin mm. myyjäisiä, joihin erityisesti monien sisarten ahkerat kädet valmistivat työilloissa runsaasti tarjottavaa. Yhteisiä kokoontumisia varten vuokratilat kävivät liian ahtaiksi ja omaa rukoushuonehanketta vietiin eteenpäin. Kevättalvella 1982 Tohmajärven rukouspiiri teki päätöksen oman temppelin rakentamisesta. Lahjoituksina saatu rakennuspuutavara kerättiin lähinnä Tohmajärven ja Värtsilän alueen metsänomistajilta. Talkootyön osuus rakentamisessa oli merkittävä.

Tohmajärven rukouspiiri irtautui Joensuun Helluntaiseurakunnasta ja järjestäytyi itsenäiseksi Tohmajärven Helluntaiseurakunnaksi 28.08.1983. Seurakunnan toimintakeskuksen, Saalem-temppelin vihkiäiset pidettiin 11.09.1983. Temppeli sijaitsee Tohmajärven kunnan keskustaajamassa Kemiessä. 

Hallinto 

Seurakunnan toiminta halutaan järjestää ja hoitaa alkuseurakunnan antaman mallin mukaan. Helluntaiseurakuntaan voivat kuulua uudestisyntyneet Jeesukseen uskovat, jotka ovat uskonratkaisunsa jälkeen antaneet kastaa itsensä Jeesuksen esimerkin ja opetuksen mukaisesti. Usko Jeesukseen on ainoastaan edellytyksenä kasteen suorittamiselle, joten kastetuiksi voivat tulla sekä miehet että naiset, sekä nuoret että aikuiset. 

Seurakunnan johdossa on vanhemmisto, joka palvelustehtävässään hoitaa ja ohjaa seurakunnan elämää ja toimintaa saarnaajan ja/tai evankelistan kanssa. Kirjoittamisajankohtana vanhemmistoon kuuluivat Kari Hiltunen, Aulis Holopainen, Unto Ikonen, Pekka Kuosmanen ja Onni Ronkainen. Vanhemmiston rinnalla toimii Helluntailähetys ry., joka lain edessä rekisteröitynä, virallisena yhteisönä hoitaa taloudellisia ja muita käytännöllisiä asioita, mm. yhteydet viranomaisiin. Tavoitteena on, että saarnaaja ja evankelista voivat keskittyä kokonaan varsinaisesti hengellisten asioiden hoitamiseen.  

Jokainen helluntaiseurakunta toimii hallinnollisesti ja taloudellisesti itsenäisenä. Seurakuntien kesken on kuitenkin hyvin läheistä yhteistyötä monissa käytännön toiminnoissa. Helluntaiseurakunnan talous hoidetaan vapaaehtoisten antien (uhrit), talkootyön ja esim. myyjäisten tuoton avulla. Tilit ja hallinto tarkastetaan yhdistyslain säännösten mukaisesti ja esitellään vuosikokouksessa jäsenistön käsiteltäväksi. Rahastonhoitajana toimii Martti Ollikainen. 

Yhteistyömuotoja ja julkaisutoimintaa 

Keskinäinen yhteistyö on oleellinen osa helluntaiseurakuntien toimintaa.

Pohjois-Karjalan helluntaiseurakunnan pitävät yllä yhteistä lähetyskassaa, jonka kautta hoidetaan lähetystyön taloudellinen puoli mm. lähetyssaarnaajien kannattaminen. Lähetysseurakunta kantaa kuitenkin päävastuun omien lähettien taloudesta. Pohjois-Karjalan seurakunnilla on yhteinen koulutyöntekijä, joka käy kerran tai kahdesti vuodessa jokaisen seurakunnan työalueella kouluvierailujen merkeissä. Hän hoitaa seurakuntien koulupalvelua, joka tarjoaa apuaan kaikille maakunnan kouluille päivänavausten, oppituntien (mm. lähetystyöstä) ja muiden helluntaiherätykseen ja –seurakuntaan liittyvien asioiden esittelyjen muodossa. Seurakunnilla on myös yhteinen maakuntateltta, joka kiertää kesäisin maakunnassa kokoussarjojen pitopaikkana. 

Helluntaiseurakunnat ovat yhteisesti ja vapaaehtoisesti tukemassa mm. Vapaa Sisälähetys ry:n, Lähetyksen kehitysavun (LKA) Suomen Vapaa Ulkolähetys ry:n (SuVUL ry.), Helluntaiherätyksen Raamattu- ja Kansanopistojen Kannatusyhdistys ry:n sekä Ibra-radiolähetys ry:n toimintaa. hteistyötä on myös Kristillisen Kirjallisuuden Seuran (KKS), Kristillisen alkoholisti- ja narkomaanityö ry:n (KAN), Evankelistakodin ja Israel-kassan kanssa. 

Ristin Voitto on Suomen suurinpia hengellisiä kustantajia. Se hoitaa laajaa julkaisutoimintaa sekä kirjallisuuden että musiikin alalla. Kirjallisuuden puolella Iso Raamatun Tietosanakirja (IRT), Novum-sarja (Uusi Testamentti selityksin) sekä Kristillisen kirjarenkaan ja Nuorten Kirjakerhon kirjat ovat tunnetuimpia. Monilta äänitteiltä jokaiselle tuttuja hengellisen musiikin esittäjiä ovat Eija Merilä ja Viktor Klimenko.

Ristin Voitto –lehti on Suomen Helluntaiherätyksen valtakunnallinen viikkojulkaisu. Lapsille ja nuorille tarkoitettu Hyvä Paimen ilmestyy joka kuukausi. Lisäksi toimitetaan muuta lapsityömateriaalia. Timantti on vuosittain ilmestyvä evankelioiva nuorisolehti. Syksyisin ilmestyy suurpainoksena Hyvä Sanoma Extra. Suomen Vapaa Ulkolähetys julkaisee Maailman Ääret –lehteä, joka kertoo lähetystyön ajankohtaisuutisia. Pohjois-Karjalan seurakuntien lähetys- ja tiedoituslehti on Elonaika. 

Toimiva temppeli 

Tohmajärven keskustaajamassa Kemiessä sijaitsevan Helluntaiseurakunnan toimtakeskuksen omistaa virallisesti Tohmajärven Helluntailähetys ry. Tämä Saalem-temppeli on huoneistoalaltaan 681,5 m2 ja sen rakennustilavuus on 3545,5 m2. Salissa ja sivusaleissa on yhteensä 420 istumapaikkaa.

Seurakunnan kirja- ja äänitemyynnissä sekä lähetysnäyttelyn tilat ovat pääsisäänkäynnin vieressä. Suuressa salissa ovat puhujakoroke, kuorolava ja kasteallas sekä niiden takana rakennuksen matalammassa osassa rukouskammio ja kuorolaisten pukuhuonetilat. Pääsalin sivuilla on lastenhuone pienille kokousvieraille, toimisto- ja kokoushuoneet sekä kerhotilat. Hyvin varustettu keittiö liittyy toisesta sivusalista ruokasaliksi muuttuvaan tilaan. Lähes temppelialueen vastapäätä olevalle omakotitaloalueelle on valmistunut työntekijän asunto. 

Toiminta 

Helluntaiseurakunnan toiminta ja tilaisuudet ovat avoimia kaikille ihmisille.

Julistuksessa on keskeisintä Jeesuksen persoona ja Häneen liittyvät tapahtumat. Jeesuksen sovituskuolema Golgatan ristillä ja Hänen ylösnousemisensa. Tärkeimpänä tavoitteen on, että jokainen ihminen voisi vastaanottaa Jeesuksen Kristuksen henkilökohtaisena Vapahtajana ja Herrana omaan elämäänsä, saada syntinsä anteeksi, uudestisyntyä Jumalan lapseksi ja saada Pyhän Hengen lahjan. Pyhän Hengen valaisema Jumalan Sanan ilmoitus ohjaa uudestisyntyneen Jeesukseen uskovan upotuskasteelle hautaamaan omien himojen ja halujen mukaan elettyä elämää ja tulemaan jäseneksi Jumalan perheeseen uskovien seurakuntaa. 

Helluntaiseurakuntaan kuuluvat, Jeesuksen uskovat ovat sisaria ja veljiä keskenään. Keskinäisessä tervehdyksessä käytetään yleisesti toivotusta ”rauhaa”. Raamattu ilmoittaa ylösnousseesta Jeesuksesta: missä kaksi tahi kolme on kokoontunut Jeesuksen nimissä koolle, siellä Hän itse on heidän keskellänsä. Tervehdys ”rauhaa” on muistuttamassa uskovia siitä, että vaikka maailmassa koetaankin ahdistusta, voi Jeesukseen uskova aina omistaa sisäisen rauhan ja turvallisuuden.

Perheyhteyttä, luonnollista vapautta ja iloa koetaan myös kaikissa yhteisissä kokoontumisissa, joita järjestetään Saalem-temppelissä, kouluilla, seurojentaloilla, vanhustentaloilla ja muissa vastaavissa tiloissa sekä kodeissa eri puolilla kuntaa.  

Sunnuntain päiväkokousten ohjelma Saalem-temppelissä koostuu Raamatun opetuksesta, kuoro- ja yhteislaulusta, rukouksesta ja henkilökohtaisista todistuspuheenvuoroista. Kerran kuukaudessa pidettävä leivänmurotilaisuus on perhepiirissä vietettävä ehtoollinen. Tilaisuus on pyhä, missä harras hiljentyminen palauttaa mieliin Herran Jeesuksen kärsimisen ja kuoleman puolestamme syntien sovitukseksi. Päiväkokouksiin liittyy usein erilaisia tapahtumia kuten lastenjuhlia, vierailuja muista seurakunnista, myyjäisiä ja ruokailuja, juhlatilaisuuksia sekä musiikkitapahtumia ja lähetys- ja muita näyttelyitä.

Sunnuntain iltatilaisuudet on usein järjestetty erityisinä Hyvän Sanoman iltoina, jotka pyritään tarjoamaan mahdollisimman laajalle kuulijakunnalle. Usko tulee kuulemisesta, Jumalan Sanan kuulemisesta. Tämä innostaa ja toisaalta velvoittaa pitämään Evankeliumin Hyvää Sanomaa tarjolla. Henkilökohtaiset todistukset omasta uskonratkaisusta. Jumalan johdatuksesta käytännön elämässä, ruumiillisen parantumisen kokemisesta ja monista muista rukousvastauksista ovat olennainen osa herätyskokousten ohjelmaa. 

Muista kokoontumisista mainittakoon erityiset Jumalan Sanan opetustilaisuudet, raamattutunnit ja jokaviikkoiset Sanan ja rukouksen illat, missä halutaan viipyä rukouksessa kokemassa Herran läsnäoloa ja apua elämän eri kysymyksissä. ”Henkeä älkää sammuttako”, kehoittaa Jumalan Sana. Seurakunnan tilaisuuksissa pyydetään Jumalan Pyhää Henkeä vaikuttamaan ja pidetään luonnollisena ja toivottavan yhteiseen rukoukseen osallistumista ääneen, omin sanoin tai kielillä puhuen. Erityiset rukousaiheet voidaan keroa suullisesti tai tuoda kirjallisena johtajan tietoon. Usein uskovat kokevat myös halua ylistää Herraansa lauluin ja kättentaputuksin. Profetoiminen tai ilmestyksen kokeminen ja sen julkituominen koetaan luonnollisena, koska niiden vastaavasta ilmenemisestä kerrotaan Raamatussa. Yksityisten uskovien, saarnaajien ja uskonkilvoittelijoiden keskuudessa paasto ei liene harvinainen, mutta seurakunnan opetuksessa sitä ei korosteta. Luottamus Pyhän Hengen johdatukseen, kun sitä rukoillen kysellään, antaa vapauden ja myös mahdollisuuden yksilölliseen uskonelämään ja –kasvuun. 

Kuoron, lauluryhmien ja yksinlaulun merkitys on suuri hengellisten tilaisuuksien ohjelmassa. Harjoitukset kuuluvat viikon ohjelmaan. Kuoron ohjaajina ja johtajina ovat viime aikoina toimineet Tuula Ollikainen, Pekka Kuosmanen ja Olli Pitkänen. 

Maanantai- ja torstai-iltaisin kokoontuvat kerhot temppelissä ja kodeissa. Kerhoissa järjestetään kullekkin ikäryhmälle sopivaa Raamatun mukaista opetusta leikin ja askartelun yhteydessä. Kerhoissa pyritään iloiseen yhdessäolon kokemiseen ja tutustumaan turvallisen taivaallisen Isän rakkauteen ja huolenpitoon, Retket kuuluvat erityisesti vanhempien kerholaisten ohjelmaan. Lapsikuoro on koottu kerholaisista. Lapsikuoron vetäjänä on puuhannut Reijo Kuurala. Muiden tilaisuuksien tavoin kerhot ovat avoimia kaikille halukkaille. Varttuneemmat nuoret kokoontuvat omaan nuorteniltaansa Raamatuntutkimiseen, ajankohtaisasioiden, hengellisen musiikin jne. merkeissä perjantai-iltaisin. Lapsi- ja nuorisotyön vastuuhenkilönä on Sirpa Kuosmanen. 

Kesäleirit ja talvella hiihtoleirit ovat lasten ja nuorten toiminnassa keskeisellä sijalla. Yhteistyötä on tehty perinteisesti Joensuun ja Kiteen seurakuntien kanssa. Joensuun Helluntaiseurakunnan omistuksessa olevaa Pöllönlammen leirikeskusta on voitu käyttää leiritoimintaan, samoin Tohmajärven kunnan Kostamon leiri- ja kurssikeskusta. Kaiken lapsi- ja nuorisotyön tavoitteena on kasvattaa tulevaisuuden ihmisiä rakkaudella ja siunaten, että he ”kasvaisivat viisaudessa, iässä ja armossa Jumalan ja ihmisten edessä” – ihan samoin kuin Jeesusksesta Raamatussa kerrotaan. Lapsia ja nuoria neuvotaan henkilökohtaiseen rukouseen ja heitä – samoin kuin aikuisiakin  - rohkaistaan siihen, että kaikki rukouspyynnöt yksityisten ihmisten tai yksilöityjen asioiden puolesta sekä tietysti kiitosaiheet voidaan aina tuoda luonnollisina asioina Jumalalle tiettäviksi. 

Helluntaiherätyksen vuotuinen kesäkonferenssi kokoaa herätysliikkeen piirissä olevat ihmiset koko maasta yhteisille kesäjuhlille. Maakunnalliset kesätapahtumat, työntekijäpäivät ja muut juhla- ja koulutustilaisuudet sekä yhteiset retket kuuluvat myös seurakuntien toimintaan. 

”Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille….” 

Helluntaiuskovat haluavat kertoa hyvän sanoman Jeesuksesta kaikille ihmisille maailmassa. Suomen Helluntaiseurakuntien lähetystyö on levinnyt kaikkiin maanosiin. Tällä hetkellä työskentelee yli 300 lähettiä 26:ssa maassa.

Tohmajärveltä tai Tohmajärven kautta on aikojen kuluessa lähtenyt useita työntekijöitä lähetystyöhön. Ensimmäisiä ja tunnetuimpia lienee Kiinassa työtä tehnyt ja siellä marttyyrikuoleman kokenut lääkäri kreivi Berg. Lähetteinä työskentelee edelleen mm. Verneri Raassina Thaimaassa, Kaisu Matilainen Keniassa ja nyt Tohmajärven Helluntaiseurakunnan lähettäminä Esko ja Pirjo Postrareff Thaimaassa.

Aikaisemmin Tohmajärvellä työskennellyt Sirkka Järvinen, Maija Kauppinen ja Erja Viljanen ovat myöskin lähteneet jatkamaan työtään kaukaisille lähetyskentille eri puolille maailmaa. Kaikkiea maailmaa ei pidä rajoittaa vain maantieteelliseksi käsitteeksi. Seurakunnan kotimaassa toimii vankilalähettinä Erkki Tenhu ja evanlistana Hilkka Hiltunen. Saarnaaja Olavi Kilpeläisen muutettua syksyllä 1984 vastaavaan työhön Lieksaan hoidetaan seurakunnan toimintaa vierailevien puhujien ja luonnollisesti omien seurakuntalaisten voimin. Vuoden 1985 heinäkuusta lähtien saarnaajana on toiminut Paavo Lehtinen.